Asianajajan puoleen kannattaa kääntyä hyvissä ajoin. Ennaltaehkäisevä neuvonta tulee useimmiten edullisemmaksi kuin syntyneen vahingon selvittely.

Asianajajalta edellytetään oikeustieteen kandidaatin tutkinnon lisäksi vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista kaksi vuotta asianajotehtävissä, soveltuvuutta asianajotehtäviin sekä erityisen asianajajatutkinnon suorittamista.

Asianajaja- ja asianajotoimistonimikkeet ovat lailla suojattuja ja niitä voivat käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäseninä asianajajaluetteloon merkityt asianajajat. Tällä hetkellä liitossa on n. 1600 jäsentä. Lakiasiaintoimiston voi sitä vastoin perustaa periaatteessa kuka tahansa, myös oikeustieteellistä koulutusta vailla oleva henkilö, ja lakiasiaintoimiston nimissä voidaan harjoittaa muutakin liiketoimintaa.

Suomen Asianajajaliitto vastaa asianajajien, asianajotoimistoissa toimivien muiden lakimiesten sekä julkisten oikeusavustajien ammatillisesta valvonnasta. Sen sijaan muiden lakimiesten toimintaa Suomen Asianajajaliitto ei valvo. Myös valtioneuvoston oikeuskansleri valvoo asianajajien toimintaa ja hän voi vaatia liiton hallitusta ja kurinpitolautakuntaa ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Valvontatoiminnasta laaditaan vuosittain kertomus, jossa esitellään valvonnan yhteydessä ratkaistuja asioita.
Asianajajan erottaa muista oikeudellisia palveluja tarjoavista vaatimus kokemuksesta ja taidosta, asianajajatutkinto, ammatillinen valvonta, vastuuvakuutuspakko ja korvausrahasto, henkilökohtainen vastuu myös toimittaessa osakeyhtiönä, pakollinen jatkokoulutus sekä salassapitovelvollisuus.

Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa (AAL 5.1§). Asianajajaa, joka ei noudata tämän asianajajalain yleislausekkeen asettamia vaatimuksia, uhkaavat laissa säädetyt seuraamukset, viime kädessä erottaminen Asianajajaliitosta.

Asianajajan toiminnasta on mahdollisuus kannella asianajajien valvonnasta vastaavalle Suomen Asianajajaliitolle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Myös asianajajan palkkiota koskevat erimielisyydet voidaan saattaa ratkaistaviksi liiton tarjoamassa maksuttomassa palkkioriita-asiain välimiesmenettelyssä.

Lähde: www.asianajajat.fi